Luonto
Utsjoen luonto on todella ainutlaatuinen ja monipuolinenUtsjoen luonto on todella ainutlaatuinen ja monimuotoinen
Tenojokilaakso on tunturikoivujen peittämä ja rehevä, kun taas tunturiylängöt ovat puuttomia ja vähäkasvillisia. Vuoden ajat muuttavat luonnon täysin erilaiseksi. Talvisin kaamoksen aikaan pimeys ja kylmyys antavat vaikutelman autiomaasta ja lämpötila voi laskea lähelle -40 celsiusta. Kesä ja yötön yö puolestaan herättää luonnon henkiin ja tuntuu niin kuin luonto ei hengähtäisi edes yöaikaan. Kesällä lämpötila voi puolestaan nousta reippaasti yli +20 astetta.
Luonnon puhtaus on myös omaa luokkaansa. Voidaan lähes puhua koskemattomasta luonnosta. Meillä ei ole Utsjoella suurteollisuustoimintaa, kuten kaivostoimintaa tai voimalaitoksia. Vesi on lähes joka paikassa puhdasta ja juomakelpoista ja luonnosta voi huoletta poimia marjoja ja sieniä.
Utsjoen yleisimpiä eläimiä ovat muun muassa poro, hirvi, riekko, erilaiset pienet nisäkkäät kuten sopuli . Suurpetojakin Utsjoen luonnosta löytyy, kuten karhu, ilves, ahma ja maa- ja merikotka. Petoihin kuitenkin harvemmin luonnossa törmää, joten erämaa on aika turvallinen samoiluun.
LUE LISÄÄ UTSJOEN ALUEEN MATKAILUSTA EXPLORE UTSJOEN SIVUILLA!
Utsjoen erämaa-alueet
Utsjoen kunnassa on kaksi suurta erämaa-aluetta, joita Utsjokilaakso erottaa: Paistunturi ja kaldoaivi, Erämaa-alueet muodostavat suurimman osan Utsjoen pinta-alasta. Alueet koostuvat pääasiassa tunturiylängöistä, joita pidetään tärkeinä saamelaiskulttuurin alkuperäisten elinkeinojen harjoittamiselle. Tunturiylängöillä harjoitetaan muun muassa poronhoitoa ja riekonpyyntiä.
Suurten erämaa-alueiden lisäksi Utsjoella on Kevon luonnonpuisto, joka sijaitsee Paistunturin erämaassa. Sen tarkoitus on suojella Kevon kanjonia ja sitä ympäröivää tunturiluontoa.
LUE LISÄÄ RETKEILYSTÄ SEKÄ TUTUSTU RETKIETIKETTIIN LUONTOON.FI SIVUILLA!
Tenojoki
Utsjoella on myös Euroopan suurin ja merkittävin lohijoki, Tenojoki. Joki 250 km pitkä, johon laskee useita eri sivujokia. Suurimmat niistä ovat Inarijoki ja Karasjoki. Teno on myös Suomen ja Norjan rajajoki lähes koko pituudeltaan. Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa joki siirtyy kokonaan Norjan puolelle. Tenojoki on tunnettu suurista lohisaaliistaan ja lohi voi painaa lähelle 30 kiloa. huhutaan jopa 32 kiloisesta lohesta.
Paikalliselle väestölle Tenojoki on ollut merkittävä. Se on toiminut ennen teiden rakentamista kulkutienä. Kesäisin on kuljettu veneellä ja talvisin jäätietä myöten. Muun muassa posti on kuljetettu aikoinaan jokea myöten. Nykyään Tenojoen merkitys on matkailullisesti erittäin tärkeä. Kalastusmatkailu Tenolla alkoi 1800- luvun alkupuoliskolla, kun englantilaiset lordit löysivät Tenolle jäämeren kautta. Englantilaisten kalastusmatkailu Tenolle kuitenkin hiipui 1900-luvun alussa, kun paikallisten verkko- ja nuottapyynti yleistyi räjähdysmäisesti. Kalasaalit pienenivät selkeästi. 1950-luvulta lähtien kotimaisten kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut selkeästi tieyhteyksien parannuttua ja muiden kotimaisten lohijokien heikon lohisaaliin vuoksi. 2010-luvulla kotimaisten kalastusmatkailijoiden määrä on kuitenkin laskenut viimevuosien heikkojen lohisaaliiden vuoksi.
Revontulet
Utsjoella revontulien esiintyvyys on hyvin todennäköistä. talven 2014–2015 aikana kaikki ryhmät näkivät viikon aikana revontulia. Meillä ei myöskään ole valosaasteita juuri ollenkaan eli revontulia voi nähdä lähes joka paikassa Utsjoen alueella. Revontulia voi nähdä ainoastaan pilvettömällä taivaalla, joten rankalla lumisateella ei kannata lähteä etsimään revontulia. Utsjoella kelit voivat kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti, joten varaudu olemaan hereillä.
Ottaaksesi kuvia revontulista, tarvitset hyvän kameran sekä jalustan. Keskitasoinen kamera voi myös ikuistaa revontulet, mutta kuvien laatu ei todennäköisesti vastaa odotettua. Ota meihin yhteyttä kysyäksesi lisää vinkkejä! Jos osallistut revontuliaktiviteetteihimme, avustamme sinua kamerasi asetusten kanssa parhaan osaamisemme mukaan.
SEURAA AVARUUSSÄÄTÄ JA REVONTULIENNUSTETTA ILMATIETEEN LAITOKSEN SIVUILLA!